Alkaneen kevään aikana olen saanut kiertää myyjän roolissa useissa tuotantolaitoksissa ympäri Suomea. Jokainen vierailu on muistuttanut yhdestä asiasta: suomalaisessa teollisuudessa kunnossapitoa tehdään ammattiylpeydellä ja vahvalla osaamisella. Olen päässyt näkemään paljon erilaisia toimintaympäristöjä; prosessiteollisuutta, valmistavaa teollisuutta, energia-alaa ja infraa. Vierailut ovat vahvistaneet näkemystäni siitä, mihin suuntaan suomalainen kunnossapito on menossa.
Tässä kolme keskeistä, ja ennen kaikkea rohkaisevaa, huomiotani kentältä:
Ensimmäinen selkeä havainto on se, että ennakoiva kunnossapito ei ole enää pelkkä strategiadokumentin otsikko. Se on konkreettinen kehityskohde lähes jokaisessa organisaatiossa, jossa olen vieraillut.
Monessa tuotantolaitoksessa seurataan jo systemaattisesti vikahistoriaa, kriittisten laitteiden kuntoa ja suunniteltujen töiden osuutta kokonaisvolyymista. Keskustelut eivät pyöri enää pelkästään “kuinka korjaamme nopeasti”, vaan yhä useammin kysytään:
Miten estämme vian toistumisen?
Miten priorisoimme kriittisimmät kohteet?
Miten data tukee päätöksentekoa?
Tämä kertoo kunnossapidon johtamisen kypsymisestä. On myös hienoa nähdä, kuinka kunnossapidon järjestelmä nähdään työkaluna jatkuvaan parantamiseen ja hyötyjen maksimointiin, eikä pelkkänä pakollisena raportointialustana.
Suomalaisissa teollisuusyrityksissä ei tehdä teknologiapäätöksiä kevyin perustein. Investointeja arvioidaan tarkasti, ja yhä useammin keskustelun keskiössä on käytettävyys.
Kunnossapidon arki on nopeatempoista, ja siksi järjestelmän pitää tukea työn sujuvuutta. Tiedon tulee löytyä nopeasti ja kirjaamisen tulee olla helppoa, joten kenttätyöhön mukautuva mobiilisovellus on välttämättömyys.
Useassa organisaatiossa järjestelmävalinnassa on ollut mukana myös asentajia ja työnjohtoa. Tämä kertoo vahvasta ymmärryksestä: jos ratkaisu ei toimi arjessa, sen hyödyt jäävät vajaiksi, riippumatta siitä, kuinka hyvä teknologia taustalla on. Olen nähnyt hienoja esimerkkejä siitä, miten pilotointi, vaiheittainen käyttöönotto ja avoin palaute ovat varmistaneet sen, että kunnossapidon järjestelmä tukee aidosti ennakoivaa kunnossapitoa ja kunnossapidon johtamista!
Kolmas ja ehkä merkittävin havainto on kunnossapidon aseman muutos.
Keskustelut eivät enää rajoitu työmäärien hallintaan tai varaosakustannuksiin. Yhä useammin puhutaan käyttövarmuudesta, tuotannon tehokkuudesta ja toimitusvarmuudesta, eli liiketoiminnan ytimessä olevista asioista.
Moni kunnossapitopäällikkö haluaa selkeämmän näkymän siihen, miten kunnossapidon toimenpiteet vaikuttavat:
käyttöasteeseen
suunnittelemattomien seisokkien määrään
turvallisuuteen
kokonaiskustannuksiin pitkällä aikavälillä
Tämä on selvä merkki liiketoimintalähtöisestä kunnossapidosta.
Kun kunnossapidon järjestelmä tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa, keskustelu johdon kanssa muuttuu. Ei puhuta vain kustannuksista, vaan riskien hallinnasta ja kilpailukyvystä. Se nostaa kunnossapidon strategiseksi kumppaniksi, ei pelkäksi tukitoiminnoksi.
Kenttäkierroksilla minulle on vahvistunut yksi ajatus: suomalaisessa teollisuudessa on erittäin vahva kunnossapidon osaamispohja.
Kehitystyö on määrätietoista, ja digitalisaatiota viedään eteenpäin harkiten. Teknologiaa ei hankita trendien vuoksi, vaan tukemaan arjen tekemistä ja liiketoiminnan tavoitteita.
Meidän tehtävämme ratkaisutoimittajana on ennen kaikkea kuunnella, ymmärtää toimintaympäristö ja varmistaa, että kunnossapidon järjestelmä palvelee käyttäjiään asentajasta johtoryhmään asti.
Jos haluat sparrata ajatuksia siitä, miten ennakoiva kunnossapito ja kunnossapidon johtaminen voidaan viedä seuraavalle tasolle omassa organisaatiossasi, keskustelen mielelläni lisää.