Kunnossapito ei ole vain tekninen tukitoimi. Se on olennainen osa yrityksen kilpailukykyä – ja usein suoraan yhteydessä siihen, mitä tilikauden lopussa jää viivan alle. Artikkeli on julkaistu Promaint 4/2025 lehdessä.
Kunnossapito jää monessa teollisuusyrityksessä paitsioon. Se nähdään helposti pelkkänä kuluna, tukitoimena tai pelastusosastona, joka hälytetään paikalle, kun jokin menee rikki. Reaktiivinen ajattelutapa on kallista. Sen hinta ei näy pelkästään seisokkipäivinä tai hukkatuotantona, vaan myös heikompana käyttöasteena, alentuneena laatuna ja lopulta asiakkaan tyytymättömyytenä.
–Näemme kentällä usein tilanteita, joissa kunnossapitoa tehdään taidolla ja ammattiylpeydellä, mutta ilman kunnollista tietopohjaa tai systematiikkaa. Kun toimintaa saadaan laadukkaan järjestelmän kautta näkyväksi, alkaa kunnossapito toimia aivan eri tasolla, kunnossapitojärjestelmä VincitEAMin toimitusjohtaja Juuso Jankama kertoo.
Kunnossapito on nähtävä osana liiketoiminnan ydintä, vain siten siitä saatava hyöty on aidosti ulosmitattavissa rahana.
Kunnossapidon kustannukset ovat näkyviä: varaosat, työtunnit, järjestelmät, ulkoistukset. Kun koneet toimivat ja tuotanto etenee, kunnossapitotiimin työ jää usein huomaamatta. Koneen pysähtyessä kustannukset kuitenkin alkavat välittömästi juosta. VTT:n arvioiden mukaan prosessiteollisuuden tuotantoseisokit voivat maksaa jopa satoja tuhansia euroja päivässä.
Lisäksi riskinä on toimitusviiveitä, reklamaatioita tai jopa menetettyjä asiakkuuksia. Oikein kohdennettu ennakoiva kunnossapito auttaa tunnistamaan kriittiset kohteet ja vähentämään tuotannon keskeytyksiä merkittävästi.
– Monessa yrityksessä kunnossapitoa kehitetään ensin kustannusohjautuvasti, mutta oikea oivallus tulee, kun huomataan kunnossapidon vaikutus koko tuotantoketjuun. Esimerkiksi seisokkien väheneminen näkyy suoraan käyttöasteessa ja toimitusvarmuudessa, Jankama jatkaa.
Liiketoimintalähtöisesti johdettu kunnossapito muuttaa sen roolia organisaatiossa merkittävästi. Kyse ei ole enää siitä, että huolletaan koneet kalenterin mukaan, vaan siitä, että tehdään oikeita toimenpiteitä oikeaan aikaan – perustuen dataan, kokemukseen ja jatkuvaan oppimiseen.
– Kun kunnossapidon järjestelmä on aidosti käytössä ja siihen kerätään kattavasti tietoa, kuten vikahistoriaa, huomioita ja kunnossapitotöitä, syntyy pohja ennakoivalle kunnossapidolle. Moni asiakas yllättyy, kuinka nopeasti toistuvat ongelmat nousevat näkyviin ja ovat ratkaistavissa, Jankama analysoi.
VincitEAM tuottaa asiakkailleen toimintamalleja, joilla kunnossapidon arvoa voidaan edistää.
– Toimivilla kunnossapidon malleilla voidaan parantaa tuotannon käyttöastetta, tehostaa suunniteltujen seisokkien hallintaa sekä varmistaa resurssien ja varaosien optimaalinen käyttö. Samalla ne luovat selkeän perustan johdon raportoinnille ja tuovat näkyväksi kunnossapidon todellisen arvon liiketoiminnalle, Jankama vakuuttaa.
Hyvin johdettu kunnossapito on kuin vakuutus, joka maksaa itsensä takaisin – ei vain säästöinä, vaan suorana tuloksen parantumisena.
Kunnossapidon kehittäminen vaatii toimintatapojen muutosta ja erityisesti johdon sitoutumista. Järjestelmä itsessään ei tee päätöksiä, mutta se antaa välineet parempaan johtamiseen.
– Kunnossapidon systematisointi onnistuu parhaiten, kun se otetaan osaksi arjen tekemistä. Me keskitymme tekemään järjestelmästä mahdollisimman helppokäyttöisen ja tuotantolähtöisen, jotta se oikeasti tukee työntekoa eikä kuormita kunnossapidon ammattilaisia, Jankama alleviivaa.
Kun kunnossapitodata yhdistetään liiketoiminnan tavoitteisiin, avautuu uusi näkymä:kunnossapito ei ole irrallinen yksikkö, vaan strateginen osa tuotannon, laadun ja asiakastyytyväisyyden kokonaisuutta. Suomalaisessa teollisuudessa piilee valtava kunnossapitopotentiaali. Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio avaavat uusia ovia kunnossapidon kehittämiselle. Mutta teknologia yksin ei riitä, vaan tarvitaan tahtoa, tavoitteita ja käytännön toteutusta. Usein ensimmäinen askel on yksinkertainen; pysähtyä katsomaan kunnossapitoa uusin silmin. Ei kuluna, vaan mahdollisuutena. Ei pelkkänä teknisenä pakollisuutena, vaan kilpailukyvyn keskeisenä rakennuspalikkana.
– Meidän tehtävämme järjestelmätoimittajana ei ole vain tarjota työkalua, vaan auttaa asiakasta ymmärtämään, miten kunnossapidon tiedolla voi johtaa koko tuotantoa fiksummin datan avulla. Se on usein oivallus, joka muuttaa kaiken, Jankama vahvistaa lopuksi.
Kunnossapidon vaikutus liiketoimintaan on usein aliarvioitu, ja juuri siksi siinä piilee valtava hyödyntämätön potentiaali.
Ennakoiva, suunnitelmallinen ja datalla johdettu kunnossapito voi kääntää kulut investoinneiksi, ongelmat mahdollisuuksiksi ja yksittäiset koneviat koko tuotannon kehittämisen ajuriksi.
– Kyse on näkökulmasta - nähdäänkö kunnossapito kustannuksena vai kilpailuetuna, Jankama haastaa ajatteleman kunnossapitoa tulevaisuudessa.
Artikkeli on julkaistu Promaint 4/2025 lehdessä.